Perjantain ultrassa näkyi ainakin 28 munarakkulaa, jotka mitä todennäköisemmin tulevat kasvamaan täysikokoisiksi munasoluiksi. Sanottakoon mittakaavasta sen verran, että viikkoa ennen ne olivat jo 10mm kokoisia ja nyt lähes kolmin kertaistuneet! Alkaa näyttää siltä, että odottaisin lapsia=D Tavallaan odotankin tietysti - geneettisiä ainakin. Siis viehän tuollainen rypäleterttu jo tilaa. Parina päivänä on hiukan kipuillutkin, mutta se on kuulemma normaalia. Ei mitään sietämätöntä, mutta hyvin samanlaista kipua kuin enne kuukautisiakin (miehille tämä ei tietysti kerro mitään. Anteeksi. Se kun nyt kuitenkin on vähän sama kuin yrittäisi selittää kädettömälle miltä tuntuu kun sormea kutittaa.)
Annostani nyt kuitenkin laskettiin entisestään, koska ei tarkoituksena ole kasvattaa kuin se n.6 munasolua/per luovutus kerta. Lääkäri sielä repi hiuksijaan ja ihmetteli, että miten 90kg tytöllä, jolle annetaan 60kg tytön annos, voi kasvaa koko repertuaali, vaikka ei sillä 60kiloisellakaan riittäisi kaikkien kasvattamiseen. Toivotaan, että kaikki nyt menee hyvin kuitenkin. Niin tarkennan, että annos oli 150 ml ja nyt se laskettiin 100ml.
Nyt on enään yksi piikitys jäljellä tätä. Sitten 24h tauko ja niin sanottu irrotuspiikki. Keskiviikkona sitten keräys, mikä tietenkin pelottaa. Varsinkin kun viime käynnillä käytiin läpi lääkeallergiat ja puhuttiin siitä päivästä. En kuulemma saa ajaa autoa enää samana päivänä ja muutenkin olisi hyvä, jos saisin saattajan, joka huolehtisi minusta toimenpiteen jälkeen. Ilmeisesti tulen olemaan kipeä ja lääketokkurassa. Tällähetekellä näyttää vähän huonolta, mutta on sitä ennenkin selvitty itsekseen!
On se tietysti vähän kurjaa aina vastata noihin "onko joku jolle voi soittaa?" kysymyksiin, että ei. On minulla kavereita, mutta olen ilmeisesti liian ylpeä pyytämään apua moiseen. Varsinkin kun tämä ei ole mitään sellaista, mihin olisin tahtomattani joutunut. Jotenkin helpompi olla heikko, jollekkin vieraalle ihmiselle, kuin sellaiselle, joka on tottunut näkemään minut vahvana ja luottaa siihen.
Ylimääräinen ongelmakin ilmeni. Olen melko varma, että minulla on taas alkava virtsatulehdus, enkä tiedä voiko antibiootteja syödä tämän hoidon yhteydessä, jos ei niin on kestettävä karpalomehulla keskiviikkoon, jonka seurauksena olen tietysti tublasti kipeämpi, mutta kyllä se tästä taas. Kerron sitten kuinka kävi.
Ai niin! Niille joita raha-asiat tässä kiinnostaa: Minä opiskelijana tulen saamaan tästä kaikesta 250e josta miinustetaan verot. Mistään suurista summista ei siis ole kyse. Olen tosin kuullut, että joillain ovat korvaukset nousseet 800e. Ilmeisesti liittyy tulonmenetyskorvauksiin. Kilometrit käynneistä ilmeisesti myös korvataan, mutta siitä ei vielä ole ollut puhetta.
Niin ja laskeskelin tuossa, että kun tilasto on, että joka viides luovutettu munasolu päätyy lapseksi saakka, niin teoriassa kannan nyt viittä tulevaa tattijalkaa! Ihan jännä ajatus sinänsä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti